Kiertoilmatakka vai varaava takka – kumpi sopii sinulle parhaiten? Molemmissa on omat puolensa. Käyttötarkoitus määrittelee pitkälti takkatyypin sopivuuden.
2.12.2022
Kiertoilmatakkojen ja varaavien takkojen suurimmat erot toisistaan ovat niiden paino ja takoissa käytetty polttotekniikka.
Kiertoilmatakat ovat usein myös kutsuttu kevyttakoiksi niiden kevyen painonsa takia verrattaessa painaviin varaaviin takkoihin. Muutamista kymmenistä kiloista noin alle 400 kg painoiset kiertoilmatakat eivät tarvitse pohjavahvistusta toisin kuin varaavat takat, joiden paino vaihtelee tyypillisesti 500–1500 kiloon.
Varaavissa takoissa raskas paino on avainasia, sillä mitä enemmän lämpöä varaavan massan painoa on, sitä paremmin takka varaa lämpöä, ja sitä pidempään tulisija luovuttaa lämpöä.
Varaavan takan ja kiertoilmatakan erot: polttotekniikka
Painava varaava takka toimii säteilytakan periaatteella: palotapahtuma tulipesässä lämmittää takan varaavaa massaa, jolloin itse lämmitettävän tilan huoneilman lämpiäminen kestää aikansa tulen sytyttämisen jälkeen.
Kiertoilmatakassa polttotekniikan periaate on erilainen: tulisija imee viileää huoneilmaa tai raitisilmaliitännällä varustettuna ulkoilmaa takan alaosasta tulipesään. Puun palaessa kiertoilmatakka, tai kevyttakka, vapauttaa lämmitetyn ilman takaisin huoneeseen takan yläosasta. Tällöin tulisija lämmittää huonetilaa hyvin nopeasti, jopa parin minuutin jälkeen tulen sytyttämisestä.
Nopean lämmittämisen tavoin kiertoilmatakka lopettaa lämmittämästä huoneilmaa nopeasti tulen sammumisen jälkeen, kun taas varaava takka luovuttaa lämpöä jopa vuorokauden tulen sammumisen jälkeen.
Varaavan takan ja kiertoilmatakan välimuotona markkinoilta löytyy lämpöä varaavia tai myös puolivaraaviksi kutsuttuja kiertoilmatakkoja. Tällöin takan rakenteissa tai pintamateriaalina on käytetty lämpöä varaavaa materiaalia, kuten esimerkiksi vuolukiveä tai oliviinisementtiharkkoja.
Nykyään lähes kaikki kiertoilmatakat on varustettu paloilmansäätimellä, jonka avulla puun palamista voi hidastaa tai nopeuttaa säätämällä paloilman syöttöä tulipesään.
Kiertoilmatakka vai varaava takka – kumpi sopii sinulle?
Sekä kiertoilmatakassa että varaavassa takassa on omat hyvät puolensa, mutta takan hankintaa suunnitellessa kannattaa miettiä sen ensisijaista käyttötarkoitusta.
Ominaisuuksien mukaan tulisija sopii lämmönlähteeksi, tuomaan tunnelmaa, ruuanlaittoon, sisustuselementiksi, pienentämään lämmityskuluja tai turvaamaan lämmitys sähkökatkojen aikana.
Kiertoilmatakka on sopiva valinta, kun:
- ei voida käyttää raskasta tulisijaa, eli rakennuksen lattian kantavuudessa on rajoituksia
- etsit nopeasti toimivaa lämmityslaitetta
- etsit pienikokoista tulisijaa
- etsit tulisijaa ennemmin tunnelman tuojaksi tai sisustuselementiksi.
Varaava takka on sopiva valinta, kun:
- etsit tehokasta ja pitkään lämmittävää tulisijaa
- etsit puuta säästävää takkaa, joka lämmittää jopa vuorokauden muutamalla pesällisellä puuta
- haluat hyödyntää takkatulta ruuanlaitossa leivinuunilla varustetulla tulisijalla
- haluat pienentää lämmityskuluja
- varmistaa lämmityksen sähkökatkojen aikana.
Tulisijan lämmitysala
Lämmitysala riippuu olennaisesti takan sijoituksesta rakennuksessa. Takan sijaitessa keskeisellä paikalla tai avarassa tilassa lämpö leviää laajalle alueelle ja lämmitysalasta saadaan isompi, kun taas esimerkiksi ovella suljettavassa takkahuoneessa lämpö ei pääse leviämään laajalle alueelle.
Valikoimaamme kuuluvat varaavat takat lämmittävät suuriakin pinta-aloja tehokkaasti. Esimerkiksi Nordpeisin Salzburg-takkasarjan mallit lämmittävät noin 30–120 m2 kokoista alaa. Warma-Uunien varaavat tulisijat leivinuunilla tai ilman lämmittävät noin 40–140 m² alaa. Ledan varaava takka Colona lämmittää noin 80–100 m² alaa.
Kiertoilmatakkojen lämmitysalat vaihtelevat paljon valmistajan ja mallin mukaan:
Lämmitysala suurimmillaan 100 m2:
Lämmitysala suurimmillaan 120 m2:
Lämmitysala suurimmillaan 140 m2:
Lämmitysala suurimmillaan 160 m2:
Lämmitysala suurimmillaan 170 m2: